teleskooppi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (tähtitiede) erityisesti tähtien tarkkailuun tarkoitettu kaukoputki tai taivasta tarkkaileva sähkömagneettista säteilyä havaitseva laite
- (yhdyssanan osana) sisäkkäisistä putkista koostuva laite, jonka ansioista se voidaan lyhentää kasaan ja pidentää auki
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪eleˌskoːpːi/ tai /ˈt̪elesˌkoːpːi/
- tavutus: te‧le‧skoop‧pi / te‧les‧koop‧pi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | teleskooppi | teleskoopit |
genetiivi | teleskoopin | teleskooppien (teleskooppein) |
partitiivi | teleskooppia | teleskooppeja |
akkusatiivi | teleskooppi; teleskoopin |
teleskoopit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | teleskoopissa | teleskoopeissa |
elatiivi | teleskoopista | teleskoopeista |
illatiivi | teleskooppiin | teleskooppeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | teleskoopilla | teleskoopeilla |
ablatiivi | teleskoopilta | teleskoopeilta |
allatiivi | teleskoopille | teleskoopeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | teleskooppina | teleskooppeina |
translatiivi | teleskoopiksi | teleskoopeiksi |
abessiivi | teleskoopitta | teleskoopeitta |
instruktiivi | – | teleskoopein |
komitatiivi | – | teleskooppeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | teleskoopi- | |
vahva vartalo | teleskooppi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. erityisesti tähtien tarkkailuun tarkoitettu sähkömagneettista säteilyä havaitseva laite
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaYhdyssanat
muokkaaavaruusteleskooppi, peiliteleskooppi, radioteleskooppi, teleskooppiliitos, teleskooppipamppu, teleskooppivapa
Aiheesta muualla
muokkaa- teleskooppi Kielitoimiston sanakirjassa
- teleskooppi Tieteen termipankissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-B