teleskooppi
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaa- (tähtitiede) erityisesti tähtien tarkkailuun tarkoitettu kaukoputki tai taivasta tarkkaileva sähkömagneettista säteilyä havaitseva laite
- (yhdyssanan osana) sisäkkäisistä putkista koostuva laite, jonka ansioista se voidaan lyhentää kasaan ja pidentää auki
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪eleˌskoːpːi/ tai /ˈt̪elesˌkoːpːi/
- tavutus: te‧le‧skoop‧pi / te‧les‧koop‧pi
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | teleskooppi | teleskoopit |
| genetiivi | teleskoopin | teleskooppien (teleskooppein) |
| partitiivi | teleskooppia | teleskooppeja |
| akkusatiivi | teleskooppi; teleskoopin |
teleskoopit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | teleskoopissa | teleskoopeissa |
| elatiivi | teleskoopista | teleskoopeista |
| illatiivi | teleskooppiin | teleskooppeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | teleskoopilla | teleskoopeilla |
| ablatiivi | teleskoopilta | teleskoopeilta |
| allatiivi | teleskoopille | teleskoopeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | teleskooppina | teleskooppeina |
| translatiivi | teleskoopiksi | teleskoopeiksi |
| abessiivi | teleskoopitta | teleskoopeitta |
| instruktiivi | – | teleskoopein |
| komitatiivi | – | teleskooppeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | teleskoopi- | |
| vahva vartalo | teleskooppi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. erityisesti tähtien tarkkailuun tarkoitettu sähkömagneettista säteilyä havaitseva laite
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- teleskooppi Kielitoimiston sanakirjassa
- teleskooppi Tieteen termipankissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-B