Substantiivi

muokkaa

timba (9)

  1. kuubalaisperäinen salsasta johdettu musiikin tyylilaji

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi timba
genetiivi timban
partitiivi timbaa
akkusatiivi timba;
timban
sisäpaikallissijat
inessiivi timbassa
elatiivi timbasta
illatiivi timbaan
ulkopaikallissijat
adessiivi timballa
ablatiivi timbalta
allatiivi timballe
muut sijamuodot
essiivi timbana
translatiivi timbaksi
abessiivi timbatta
instruktiivi
komitatiivi timboine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo timba-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

timba (ei monikkoa)

  1. timba

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

timba f. (monikko timbas)

  1. timba
  2. (epävirallinen tai laiton) peliluola
  3. uhkapeliä pelattaessa yksittäinen peli

Indonesia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

timba

  1. ämpäri

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

timba f.

  1. timba

Katalaani

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

timba f. (monikko timbes)

  1. (kallion) jyrkänne
  2. peliluola
  3. (arkikieltä) mikä tahansa rahasta pelattava korttipeli

Aiheesta muuanna

muokkaa
  • Diccionari de la llengua catalana, segona edició, Institut d’Estudis Catalans: ”timba”

Portugali

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

timba f. (monikko timbas)

  1. (guineabissaunportugalia) maasika

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Substantiivi

muokkaa

timba f. (monikko timbas)

  1. (brasilianportugalia, murteellinen, alatyyliä) siitin

Ranska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

timba f. (monikko timbas[luo])

  1. timba