Substantiivi

muokkaa

toimeenpanovalta (9) (ei monikkoa)

  1. (politiikka, oikeustiede) oikeus panna täytäntöön lakien säännökset
    Suomessa toimeenpanovaltaa käyttävät muun muassa tasavallan presidentti, hallitus, hallituksen alaiset ministeriöt ja kunnat.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toimeenpanovalta
genetiivi toimeenpanovallan
partitiivi toimeenpanovaltaa
akkusatiivi toimeenpanovalta;
toimeenpanovallan
sisäpaikallissijat
inessiivi toimeenpanovallassa
elatiivi toimeenpanovallasta
illatiivi toimeenpanovaltaan
ulkopaikallissijat
adessiivi toimeenpanovallalla
ablatiivi toimeenpanovallalta
allatiivi toimeenpanovallalle
muut sijamuodot
essiivi toimeenpanovaltana
translatiivi toimeenpanovallaksi
abessiivi toimeenpanovallatta
instruktiivi
komitatiivi toimeenpanovaltoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo toimeenpanovalla-
vahva vartalo toimeenpanovalta-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista toimeenpano ja valta

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vieruskäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa