toiminnantarkastaja

Suomi

toiminnantarkastaja (10)

(oikeustiede) maallikko, joka tarkastaa yhdistyksen hallinnon ja talouden hoidon

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	toiminnantarkastaja	toiminnantarkastajat
genetiivi	toiminnantarkastajan	toiminnantarkastajien (toiminnantarkastajain)
partitiivi	toiminnantarkastajaa	toiminnantarkastajia
akkusatiivi	toiminnantarkastaja; toiminnantarkastajan	toiminnantarkastajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	toiminnantarkastajassa	toiminnantarkastajissa
elatiivi	toiminnantarkastajasta	toiminnantarkastajista
illatiivi	toiminnantarkastajaan	toiminnantarkastajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	toiminnantarkastajalla	toiminnantarkastajilla
ablatiivi	toiminnantarkastajalta	toiminnantarkastajilta
allatiivi	toiminnantarkastajalle	toiminnantarkastajille
muut sijamuodot
essiivi	toiminnantarkastajana	toiminnantarkastajina
translatiivi	toiminnantarkastajaksi	toiminnantarkastajiksi
abessiivi	toiminnantarkastajatta	toiminnantarkastajitta
instruktiivi	–	toiminnantarkastajin
komitatiivi	–	toiminnantarkastajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	toiminnantarkastaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

yhdyssana sanoista toiminta ja tarkastaja

1. maallikko, joka tarkastaa yhdistyksen hallinnon ja talouden hoidon