Substantiivi

muokkaa

maallikko (4-A)

Katso artikkeli Maallikko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. kirkon sellainen jäsen, varsinkin hengellisen työn tekijä, joka ei kuulu papistoon
    Kirkon ajatellaan muodostuvan "maallisesta" puolesta, joka koostuu maallikoista, ja "hengellisestä" puolesta, joka koostuu "papistosta".
  2. henkilö, jolla ei ole ammatillista asiantuntemusta tietystä alasta
    Jatkojohdon korjaus on harvoja osaavalle maallikolle sallittuja sähkötöitä. Vahinkoja sattuu - yleensä sivullisille.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑːlːikːo/
  • tavutus: maal‧lik‧ko

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maallikko maallikot
genetiivi maallikon maallikoiden
maallikoitten
maallikkojen
partitiivi maallikkoa maallikkoja
maallikoita
akkusatiivi maallikko;
maallikon
maallikot
sisäpaikallissijat
inessiivi maallikossa maallikoissa
elatiivi maallikosta maallikoista
illatiivi maallikkoon maallikkoihin
maallikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi maallikolla maallikoilla
ablatiivi maallikolta maallikoilta
allatiivi maallikolle maallikoille
muut sijamuodot
essiivi maallikkona maallikkoina
maallikoina
translatiivi maallikoksi maallikoiksi
abessiivi maallikotta maallikoitta
instruktiivi maallikoin
komitatiivi maallikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo maalliko-
vahva vartalo maallikko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

amatööri, harrastaja, sananjulistaja, suntio

Yhdyssanat
muokkaa

maallikkojäsen, maallikkonimi, maallikkosaarnaaja, maallikkotuomari, maallikkoveli


Aiheesta muualla

muokkaa