Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

trespass (monikko trespasses)

  1. (oikeustiede) tahallinen luvaton kajoaminen henkilöön tai hänen omaisuuteensa
  2. (vanhentunut) rikkomus (jotakuta tai jotakin vastaan)

Ääntäminen

muokkaa
  • (brittienglantia) IPA: /ˈtɹɛspəs/
  • (amerikanenglantia) IPA: /ˈtɹɛspæs/

Etymologia

muokkaa
  • samanmerkityksisestä keskienglannin sanasta trespas
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. trespasses
part. prees. trespassing
imp. & part. perf. trespassed

trespass

  1. tunkeutua, tunkeilla, kulkea luvatta (jos­sakin)
    no trespassing
    ei läpikulkua
  2. (vanhentunut) rikkoa (jo­takuta tai jotakin vastaan)

Liittyvät sanat

muokkaa