Substantiivi

muokkaa

tunnus (39)

  1. tietyssä joukossa yksiselitteinen nimi jollekin asialle
    henkilötunnus, käyttäjätunnus
  2. muu merkki, josta asia tunnistetaan
    liiketunnus
  3. (kielitiede) sanan taivutusmuotoa ilmaiseva pääte
    monikon tunnus
  4. (fysiikka) suureelle tai yksikölle annettu merkki tai lyhyt merkkiyhdistelmä

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

Mahdollisesti johdettu verbistä tuntea

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tunnus Kielitoimiston sanakirjassa
  • tunnus Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 438, 958 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa