tunnus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatunnus (39)
- tietyssä joukossa yksiselitteinen nimi jollekin asialle
- henkilötunnus, käyttäjätunnus
- muu merkki, josta asia tunnistetaan
- liiketunnus
- (kielitiede) sanan taivutusmuotoa ilmaiseva pääte
- monikon tunnus
- (fysiikka) suureelle tai yksikölle annettu merkki tai lyhyt merkkiyhdistelmä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tunnus | tunnukset |
genetiivi | tunnuksen | tunnusten tunnuksien |
partitiivi | tunnusta | tunnuksia |
akkusatiivi | tunnus; tunnuksen |
tunnukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tunnuksessa | tunnuksissa |
elatiivi | tunnuksesta | tunnuksista |
illatiivi | tunnukseen | tunnuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tunnuksella | tunnuksilla |
ablatiivi | tunnukselta | tunnuksilta |
allatiivi | tunnukselle | tunnuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tunnuksena | tunnuksina |
translatiivi | tunnukseksi | tunnuksiksi |
abessiivi | tunnuksetta | tunnuksitta |
instruktiivi | – | tunnuksin |
komitatiivi | – | tunnuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tunnukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tunnus- |
Etymologia
muokkaaMahdollisesti johdettu verbistä tuntea
Käännökset
muokkaa1. tietyssä joukossa yksiselitteinen nimi jollekin asialle
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaahenkilötunnus, joukko-osastotunnus, kansallisuustunnus, kielitunnus, käyttäjätunnus, liiketunnus, rekisteritunnus, sosiaaliturvatunnus, tunnuskirjain, tunnuskuva, tunnuskuvio, tunnuslause, tunnuslevy, tunnusluku, tunnusmajakka, tunnussana, tunnussävel, tunnussävelmä, tunnusteko, tunnusvalo, tunnusväri, verkkotunnus, yksikkötunnus