Adjektiivi

muokkaa

tupla (10)

  1. kaksinkertainen
    tuplana – kaksinkertaisena tai toisen samanlaisen kera

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪uplɑ/
  • tavutus: tup‧la

Substantiivi

muokkaa

tupla (10)

  1. (arkikieltä) kaksinkertainen annos, määrä t. jokin aiemmin mainittu
    Anna viski. Tai anna tupla.
    Tupla tai kuitti.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tupla tuplat
genetiivi tuplan tuplien
(tuplain)
partitiivi tuplaa tuplia
akkusatiivi tupla;
tuplan
tuplat
sisäpaikallissijat
inessiivi tuplassa tuplissa
elatiivi tuplasta tuplista
illatiivi tuplaan tupliin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuplalla tuplilla
ablatiivi tuplalta tuplilta
allatiivi tuplalle tuplille
muut sijamuodot
essiivi tuplana tuplina
translatiivi tuplaksi tupliksi
abessiivi tuplatta tuplitta
instruktiivi tuplin
komitatiivi tupline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tupla-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tupla Kielitoimiston sanakirjassa
  • tupla Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 814 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa