uutukainen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaauutukainen (38)
- (arkikieltä) uutuus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈuːt̪uˌkɑi̯nen/
- tavutus: uu‧tu‧kai‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uutukainen | uutukaiset |
genetiivi | uutukaisen | uutukaisten uutukaisien |
partitiivi | uutukaista | uutukaisia |
akkusatiivi | uutukainen; uutukaisen |
uutukaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uutukaisessa | uutukaisissa |
elatiivi | uutukaisesta | uutukaisista |
illatiivi | uutukaiseen | uutukaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uutukaisella | uutukaisilla |
ablatiivi | uutukaiselta | uutukaisilta |
allatiivi | uutukaiselle | uutukaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uutukaisena (uutukaisna) |
uutukaisina |
translatiivi | uutukaiseksi | uutukaisiksi |
abessiivi | uutukaisetta | uutukaisitta |
instruktiivi | – | uutukaisin |
komitatiivi | – | uutukaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | uutukaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
uutukais- |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- uutukainen Kielitoimiston sanakirjassa