Substantiivi

muokkaa

väkänen (38)

  1. terästä taaksepäin osoittava pieni terä tai uloke
    koukun/harppuunan väkänen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väkänen väkäset
genetiivi väkäsen väkästen
väkäsien
partitiivi väkästä väkäsiä
akkusatiivi väkänen;
väkäsen
väkäset
sisäpaikallissijat
inessiivi väkäsessä väkäsissä
elatiivi väkäsestä väkäsistä
illatiivi väkäseen väkäsiin
ulkopaikallissijat
adessiivi väkäsellä väkäsillä
ablatiivi väkäseltä väkäsiltä
allatiivi väkäselle väkäsille
muut sijamuodot
essiivi väkäsenä
(väkäsnä)
väkäsinä
translatiivi väkäseksi väkäsiksi
abessiivi väkäsettä väkäsittä
instruktiivi väkäsin
komitatiivi väkäsine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väkäse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
väkäs-

Etymologia

muokkaa

väkä + -nen

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa