Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

välimerkki (5-A)

  1. (kielitiede) kirjoitusmerkki, jolla teksti jaetaan sanaryhmiin ymmärtämisen helpottamiseksi. V

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋæliˌmerkːi/
  • tavutus: vä‧li‧merk‧ki

Etymologia muokkaa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi välimerkki välimerkit
genetiivi välimerkin välimerkkien
(välimerkkein)
partitiivi välimerkkiä välimerkkejä
akkusatiivi välimerkki;
välimerkin
välimerkit
sisäpaikallissijat
inessiivi välimerkissä välimerkeissä
elatiivi välimerkistä välimerkeistä
illatiivi välimerkkiin välimerkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi välimerkillä välimerkeillä
ablatiivi välimerkiltä välimerkeiltä
allatiivi välimerkille välimerkeille
muut sijamuodot
essiivi välimerkkinä välimerkkeinä
translatiivi välimerkiksi välimerkeiksi
abessiivi välimerkittä välimerkeittä
instruktiivi välimerkein
komitatiivi välimerkkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo välimerki-
vahva vartalo välimerkki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Alakäsitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa