Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

välineistö (1)

  1. käytettävissä olevat välineet
  2. tiettyyn tarkoitukseen varatuista välineistä muodostuva kokonaisuus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋæliˌnei̯st̪ø/
  • tavutus: vä‧li‧neis‧tö

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi välineistö välineistöt
genetiivi välineistön välineistöjen
partitiivi välineistöä välineistöjä
akkusatiivi välineistö;
välineistön
välineistöt
sisäpaikallissijat
inessiivi välineistössä välineistöissä
elatiivi välineistöstä välineistöistä
illatiivi välineistöön välineistöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi välineistöllä välineistöillä
ablatiivi välineistöltä välineistöiltä
allatiivi välineistölle välineistöille
muut sijamuodot
essiivi välineistönä välineistöinä
translatiivi välineistöksi välineistöiksi
abessiivi välineistöttä välineistöittä
instruktiivi välineistöin
komitatiivi välineistöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo välineistö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa