vanilja
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vanilja (12)
- vaniljaorkidea ja sen siemenkodasta kuivaamalla valmistettava mauste ja hajuste
- vaniljoiden (Vanilla) suvun kasvi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋɑniljɑ/
- tavutus: va‧nil‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vanilja | vaniljat |
| genetiivi | vaniljan | vaniljoiden vaniljoitten (vaniljain) |
| partitiivi | vaniljaa | vaniljoita |
| akkusatiivi | vanilja; vaniljan |
vaniljat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaniljassa | vaniljoissa |
| elatiivi | vaniljasta | vaniljoista |
| illatiivi | vaniljaan | vaniljoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaniljalla | vaniljoilla |
| ablatiivi | vaniljalta | vaniljoilta |
| allatiivi | vaniljalle | vaniljoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaniljana | vaniljoina |
| translatiivi | vaniljaksi | vaniljoiksi |
| abessiivi | vaniljatta | vaniljoitta |
| instruktiivi | – | vaniljoin |
| komitatiivi | – | vaniljoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vanilja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
< ruotsi << espanja[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
vaniljajäätelö, vaniljakastike, vaniljasokeri, vaniljatanko
Aiheesta muualla muokkaa
- vanilja Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.