varastaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavarastaminen (38)
- toiselle kuuluvan omaisuuden luvatta ottaminen rikollisella tavalla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | varastaminen | varastamiset |
genetiivi | varastamisen | varastamisten varastamisien |
partitiivi | varastamista | varastamisia |
akkusatiivi | varastaminen; varastamisen |
varastamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | varastamisessa | varastamisissa |
elatiivi | varastamisesta | varastamisista |
illatiivi | varastamiseen | varastamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | varastamisella | varastamisilla |
ablatiivi | varastamiselta | varastamisilta |
allatiivi | varastamiselle | varastamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | varastamisena (varastamisna) |
varastamisina |
translatiivi | varastamiseksi | varastamisiksi |
abessiivi | varastamisetta | varastamisitta |
instruktiivi | – | varastamisin |
komitatiivi | – | varastamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | varastamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
varastamis- |
Etymologia
muokkaa- teonnimi verbistä varastaa