varmistaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavarmistaja (10)
- (yleensä henkilöstä) se, joka varmistaa
- (eräissä liikuntalajeissa, esim. painonnostossa ja kiipeilyssä) henkilö, jonka tehtävä on valvoa suoritusta ja estää mahdollinen onnettomuus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | varmistaja | varmistajat |
genetiivi | varmistajan | varmistajien (varmistajain) |
partitiivi | varmistajaa | varmistajia |
akkusatiivi | varmistaja; varmistajan |
varmistajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | varmistajassa | varmistajissa |
elatiivi | varmistajasta | varmistajista |
illatiivi | varmistajaan | varmistajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | varmistajalla | varmistajilla |
ablatiivi | varmistajalta | varmistajilta |
allatiivi | varmistajalle | varmistajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | varmistajana | varmistajina |
translatiivi | varmistajaksi | varmistajiksi |
abessiivi | varmistajatta | varmistajitta |
instruktiivi | – | varmistajin |
komitatiivi | – | varmistajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | varmistaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. yleensä
|