veranta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- oleskeluun tarkoitettu ja ympäristöön auki oleva tyypillisesti suurikokoinen kuisti, johon sisältyy katos ja sen lukuisia tukipylväitä
- lukea sanomalehteä verannalla
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋerɑnt̪ɑ/
- tavutus: ve‧ran‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | veranta | verannat |
genetiivi | verannan | verantojen (verantain) |
partitiivi | verantaa | verantoja |
akkusatiivi | veranta; verannan |
verannat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | verannassa | verannoissa |
elatiivi | verannasta | verannoista |
illatiivi | verantaan | verantoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | verannalla | verannoilla |
ablatiivi | verannalta | verannoilta |
allatiivi | verannalle | verannoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | verantana | verantoina |
translatiivi | verannaksi | verannoiksi |
abessiivi | verannatta | verannoitta |
instruktiivi | – | verannoin |
komitatiivi | – | verantoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | veranna- | |
vahva vartalo | veranta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaportugalin kielen sanasta varanda
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- veranta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J