viittoma

Katso artikkeli Viittoma Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

viittoma (10)

viittomakielen ele, sanaa vastaava yksikkö

Ääntäminen

IPA: /ˈʋiːt̪ːomɑ/
tavutus: viit‧to‧ma

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	viittoma	viittomat
genetiivi	viittoman	viittomien (viittomain)
partitiivi	viittomaa	viittomia
akkusatiivi	viittoma; viittoman	viittomat
sisäpaikallissijat
inessiivi	viittomassa	viittomissa
elatiivi	viittomasta	viittomista
illatiivi	viittomaan	viittomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	viittomalla	viittomilla
ablatiivi	viittomalta	viittomilta
allatiivi	viittomalle	viittomille
muut sijamuodot
essiivi	viittomana	viittomina
translatiivi	viittomaksi	viittomiksi
abessiivi	viittomatta	viittomitta
instruktiivi	–	viittomin
komitatiivi	–	viittomine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	viittoma-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

johdos verbistä viittoa (viitto- + -ma)

Käännökset

1. viittomakielen sanaa vastaava yksikkö

englanti: sign

Liittyvät sanat

Johdokset

substantiivit: viittomisto

Yhdyssanat

viittomakieli, viittomakielinen, viittomanimi

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=viittoma&oldid=4450863”