vimmastus

Suomi

Substantiivi

vimmastus (39)

vimmastumisen tila; vimmastuneisuus

Ääntäminen

IPA: /ˈʋimːɑst̪us/
tavutus: vim‧mas‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vimmastus	vimmastukset
genetiivi	vimmastuksen	vimmastusten vimmastuksien
partitiivi	vimmastusta	vimmastuksia
akkusatiivi	vimmastus; vimmastuksen	vimmastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	vimmastuksessa	vimmastuksissa
elatiivi	vimmastuksesta	vimmastuksista
illatiivi	vimmastukseen	vimmastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vimmastuksella	vimmastuksilla
ablatiivi	vimmastukselta	vimmastuksilta
allatiivi	vimmastukselle	vimmastuksille
muut sijamuodot
essiivi	vimmastuksena	vimmastuksina
translatiivi	vimmastukseksi	vimmastuksiksi
abessiivi	vimmastuksetta	vimmastuksitta
instruktiivi	–	vimmastuksin
komitatiivi	–	vimmastuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	vimmastukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	vimmastus-

Etymologia

verbi vimmastua (vartalo vimmastu-) + johdin -s

Käännökset

1. vimmastuminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

vimmastus Kielitoimiston sanakirjassa