vintti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋint̪ːi/, [ˈʋin̪t̪̪ːi]
- tavutus: vint‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vintti | vintit |
| genetiivi | vintin | vinttien (vinttein) |
| partitiivi | vinttiä | vinttejä |
| akkusatiivi | vintti; vintin |
vintit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vintissä | vinteissä |
| elatiivi | vintistä | vinteistä |
| illatiivi | vinttiin | vintteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vintillä | vinteillä |
| ablatiivi | vintiltä | vinteiltä |
| allatiivi | vintille | vinteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vinttinä | vintteinä |
| translatiivi | vintiksi | vinteiksi |
| abessiivi | vintittä | vinteittä |
| instruktiivi | – | vintein |
| komitatiivi | – | vintteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vinti- | |
| vahva vartalo | vintti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- [1] svetisismi sanasta vind
Substantiivi muokkaa
vintti
- pitkä saranoitu puuvarsi, jota keikauttamalla saadaan siihen kytketyllä ämpärillä vintattua vettä kaivosta
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
kaivonvintti, kellarinvintti, vinttikaivo, vinttikamari, vinttikoira, vinttikomero
Aiheesta muualla muokkaa
- vintti Kielitoimiston sanakirjassa