kaivo

Suomi

Substantiivi

kaivo (1)

1. vesikaivo, maahan kaivettu tai porattu pystysuuntainen kuilu tai reikä, johon pohjaveden toivotaan kerääntyvän, ja josta vesi pumpataan tai nostetaan ämpärillä

   Kaivo on usein elämisen ehto.

   pudota kaivon pohjalle

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑiʋo/
• tavutus: kai‧vo

Etymologia

johdos sanasta kaivaa

Käännökset

1. kuilu tai reikä, josta vesi pumpataan tai nostetaan ämpärillä

englanti: well espanja: pozo m., aljibe m. ido: puteo islanti: brunnur m. italia: pozzo m. latina: putĕus m. latvia: aka f. liivi: kouv portugali: poço m. puola: studnia f.

ranska: puits m. romania: puț m. saksa: Brunnen m. slovakki: studňa f. tšekki: studna f. unkari: kút venäjä: колодец vepsä: kaiv viro: kaev võro: kaiv

Liittyvät sanat

• kaivaa
• kaivos
• kaivautua
• kaivu
• liete
• vesi

Yhdyssanat

erotuskaivo, jätevesikaivo, kaivohuone, kaivonkansi, kaivonkatsoja, kaivonkatsonta, kaivonkehä, kaivonrengas, kaivonsanko, kaivonvintti, kaivopumppu, kaivovesi, kuilukaivo, lattiakaivo, lietekaivo, likakaivo, lähdekaivo, porakaivo, pumppukaivo, putkikaivo, rengaskaivo, sadevesikaivo, saostuskaivo, suihkukaivo, syväkaivo, veivikaivo, vesikaivo, viemärikaivo, vinttikaivo, virtsakaivo, vuorikaivo

Idiomit

• heittää kankkulan kaivoon heittää hukkaan
• kannettu vesi ei kaivossa pysy

Aiheesta muualla

• kaivo Kielitoimiston sanakirjassa
• kaivo Tieteen termipankissa