Lietteen levitystä pellolle

Substantiivi

muokkaa

liete (48)

  1. nesteen ja hyvin pienten ainehiukkasten muodostama heterogeeninen seos
    Pellolle levitettiin lietettä.
  2. veteen joutuneet hiukkaset, jotka vähitellen vajoavat pohjaan
    Joen tuoma liete saa Niilin rantojen viljelmät kukoistamaan.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlie̯t̪eˣ/
  • tavutus: lie‧te

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi liete lietteet
genetiivi lietteen lietteiden
lietteitten
partitiivi lietettä lietteitä
akkusatiivi liete;
lietteen
lietteet
sisäpaikallissijat
inessiivi lietteessä lietteissä
elatiivi lietteestä lietteistä
illatiivi lietteeseen lietteisiin
lietteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lietteellä lietteillä
ablatiivi lietteeltä lietteiltä
allatiivi lietteelle lietteille
muut sijamuodot
essiivi lietteenä lietteinä
translatiivi lietteeksi lietteiksi
abessiivi lietteettä lietteittä
instruktiivi liettein
komitatiivi lietteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo liettee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lietet-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

jokiliete, lieteaines, lietekaivo, lietekerrostuma, lietekomposti, lietelanta, lietemaa, lieterappaus, saviliete

Aiheesta muualla

muokkaa
  • liete Kielitoimiston sanakirjassa
  • liete Tieteen termipankissa