liete
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaliete (48)
- nesteen ja hyvin pienten ainehiukkasten muodostama heterogeeninen seos
- Pellolle levitettiin lietettä.
- veteen joutuneet hiukkaset, jotka vähitellen vajoavat pohjaan
- Joen tuoma liete saa Niilin rantojen viljelmät kukoistamaan.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlie̯t̪eˣ/
- tavutus: lie‧te
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | liete | lietteet |
genetiivi | lietteen | lietteiden lietteitten |
partitiivi | lietettä | lietteitä |
akkusatiivi | liete; lietteen |
lietteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lietteessä | lietteissä |
elatiivi | lietteestä | lietteistä |
illatiivi | lietteeseen | lietteisiin lietteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lietteellä | lietteillä |
ablatiivi | lietteeltä | lietteiltä |
allatiivi | lietteelle | lietteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lietteenä | lietteinä |
translatiivi | lietteeksi | lietteiksi |
abessiivi | lietteettä | lietteittä |
instruktiivi | – | liettein |
komitatiivi | – | lietteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | liettee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lietet- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: lietteinen
Yhdyssanat
muokkaajokiliete, lieteaines, lietekaivo, lietekerrostuma, lietekomposti, lietelanta, lietemaa, lieterappaus, saviliete