vitutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (alatyyliä) se, että jokin harmittaa suuresti
- Voiko vitutukseen kuolla?
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋit̪ut̪us/
- tavutus: vi‧tu‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vitutus | vitutukset |
| genetiivi | vitutuksen | vitutusten vitutuksien |
| partitiivi | vitutusta | vitutuksia |
| akkusatiivi | vitutus; vitutuksen |
vitutukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vitutuksessa | vitutuksissa |
| elatiivi | vitutuksesta | vitutuksista |
| illatiivi | vitutukseen | vitutuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vitutuksella | vitutuksilla |
| ablatiivi | vitutukselta | vitutuksilta |
| allatiivi | vitutukselle | vitutuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vitutuksena | vitutuksina |
| translatiivi | vitutukseksi | vitutuksiksi |
| abessiivi | vitutuksetta | vitutuksitta |
| instruktiivi | – | vitutuksin |
| komitatiivi | – | vitutuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vitutukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vitutus- | |
Käännökset
muokkaa1. jokin asia harmittaa suuresti
|
Liittyvät sanat
muokkaaRinnakkaismuodot
muokkaa- (kiertoilmaus) ketutus
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vitutus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39