Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vohla (10)

  1. vuohen poikanen
    Älä keitä vohlaa emänsä maidossa. (2 Moos. 34:26)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋohlɑ/
  • tavutus: voh‧la

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vohla vohlat
genetiivi vohlan vohlien
(vohlain)
partitiivi vohlaa vohlia
akkusatiivi vohla;
vohlan
vohlat
sisäpaikallissijat
inessiivi vohlassa vohlissa
elatiivi vohlasta vohlista
illatiivi vohlaan vohliin
ulkopaikallissijat
adessiivi vohlalla vohlilla
ablatiivi vohlalta vohlilta
allatiivi vohlalle vohlille
muut sijamuodot
essiivi vohlana vohlina
translatiivi vohlaksi vohliksi
abessiivi vohlatta vohlitta
instruktiivi vohlin
komitatiivi vohline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vohla-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • vohla Kielitoimiston sanakirjassa