vuo
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavuo (19)
- yhdensuuntainen jonkin asian siirtyminen tiettyä reittiä; virta
- (fysiikka) kentän vaikutus pinnan läpi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋuo̯/
- tavutus: vuo
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vuo | vuot |
| genetiivi | vuon | voiden voitten |
| partitiivi | vuota | voita |
| akkusatiivi | vuo; vuon |
vuot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vuossa | voissa |
| elatiivi | vuosta | voista |
| illatiivi | vuohon | voihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vuolla | voilla |
| ablatiivi | vuolta | voilta |
| allatiivi | vuolle | voille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vuona | voina |
| translatiivi | vuoksi | voiksi |
| abessiivi | vuotta | voitta |
| instruktiivi | – | voin |
| komitatiivi | – | voine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vuo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vuo Kielitoimiston sanakirjassa
- vuo Tieteen termipankissa
- Artikkeli 1134 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa