Substantiivi

muokkaa

vuosikertomus (39)

  1. (liiketaloustiede) tilikauden päätteeksi laadittava selvitys yhteisön toiminnasta kuluneena vuonna
    Vuosikertomus sisältää taloustietojen lisäksi toimitusjohtajan katsauksen ja kertomuksen kuluneen vuoden tapahtumista.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuosikertomus vuosikertomukset
genetiivi vuosikertomuksen vuosikertomusten
vuosikertomuksien
partitiivi vuosikertomusta vuosikertomuksia
akkusatiivi vuosikertomus;
vuosikertomuksen
vuosikertomukset
sisäpaikallissijat
inessiivi vuosikertomuksessa vuosikertomuksissa
elatiivi vuosikertomuksesta vuosikertomuksista
illatiivi vuosikertomukseen vuosikertomuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vuosikertomuksella vuosikertomuksilla
ablatiivi vuosikertomukselta vuosikertomuksilta
allatiivi vuosikertomukselle vuosikertomuksille
muut sijamuodot
essiivi vuosikertomuksena vuosikertomuksina
translatiivi vuosikertomukseksi vuosikertomuksiksi
abessiivi vuosikertomuksetta vuosikertomuksitta
instruktiivi vuosikertomuksin
komitatiivi vuosikertomuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vuosikertomukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vuosikertomus-

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista vuosi ja kertomus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa