Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

vuotias (41) (komparatiivi vuotiaampi, superlatiivi vuotiain) (taivutus [luo])

  1. (murteellinen) vuosikas
  2. peruslukuun liitettynä kertoo, kuinka monta vuotta vanha joku tai jokin on
    kolmevuotias 'kolme vuotta vanha'

Taivutus muokkaa

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuotias vuotiaat
genetiivi vuotiaan vuotiaiden
vuotiaitten
partitiivi vuotiasta vuotiaita
akkusatiivi vuotias; vuotiaan vuotiaat
sisäpaikallissijat
inessiivi vuotiaassa vuotiaissa
elatiivi vuotiaasta vuotiaista
illatiivi vuotiaaseen vuotiaisiin
(vuotiaihin)
ulkopaikallissijat
adessiivi vuotiaalla vuotiailla
ablatiivi vuotiaalta vuotiailta
allatiivi vuotiaalle vuotiaille
muut sijamuodot
essiivi vuotiaana vuotiaina
translatiivi vuotiaaksi vuotiaiksi
abessiivi vuotiaatta vuotiaitta
instruktiivi vuotiain
komitatiivi vuotiaine

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kahdeksankymmentävuotias, kahdeksankymmenvuotias, kahdeksantoistavuotias, kahdeksanvuotias, kaksikymmentävuotias, kaksikymmenvuotias, kaksivuotias, kolmekymmentävuotias, kolmetoistavuotias, kolmikymmenvuotias, kolmivuotias, kuusikymmentävuotias, kuusikymmenvuotias, kuusitoistavuotias, kuusivuotias, kymmenvuotias, nelikymmenvuotias, nelitoistavuotias, nelivuotias, neljätoistavuotias, neljävuotias, parivuotias, puolitoistavuotias, puolivuotias, satavuotias, seitsemänkymmentävuotias, seitsemäntoistavuotias, seitsemänvuotias, seitsenkymmenvuotias, seitsentoistavuotias, seitsenvuotias, tuhatvuotias, viisikymmenvuotias, viisitoistavuotias, viisivuotias, yhdeksänkymmentävuotias, yhdeksänkymmenvuotias, yhdeksäntoistavuotias, yhdeksänvuotias, yksivuotias