yhteishaku
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaayhteishaku (1)
- haku kerralla yhteen tai useampaan oppilaitokseen tarkoituksena saada opiskelupaikka; haku, jossa haetaan useaan oppilaitokseen kerralla ja hakija voi asettaa haluamansa vaihtoehdot halutuimmuusjärjestykseen
- Hakija voi hakea yhteishaussa viiteen hakutoiveeseen.
- osallistua yhteishakuun
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈyht̪ei̯sˌhɑku/
- tavutus: yh‧teis‧ha‧ku
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yhteishaku | yhteishaut |
| genetiivi | yhteishaun | yhteishakujen |
| partitiivi | yhteishakua | yhteishakuja |
| akkusatiivi | yhteishaku; yhteishaun |
yhteishaut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yhteishaussa | yhteishauissa |
| elatiivi | yhteishausta | yhteishauista |
| illatiivi | yhteishakuun | yhteishakuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yhteishaulla | yhteishauilla |
| ablatiivi | yhteishaulta | yhteishauilta |
| allatiivi | yhteishaulle | yhteishauille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yhteishakuna | yhteishakuina |
| translatiivi | yhteishauksi | yhteishauiksi |
| abessiivi | yhteishautta | yhteishauitta |
| instruktiivi | – | yhteishauin |
| komitatiivi | – | yhteishakuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | yhteishau- | |
| vahva vartalo | yhteishaku- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista yhteinen ja haku
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- yhteishaku Kielitoimiston sanakirjassa
- yhteishaku Tieteen termipankissa