Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

bardi (5)[1]

  1. (historia) runoilija ja laulaja, etenkin kelttiläinen ammattirunonlaulaja keskiajalla

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈbɑrdi/
  • tavutus: bar‧di

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi bardi bardit
genetiivi bardin bardien
(bardein)
partitiivi bardia bardeja
akkusatiivi bardi;
bardin
bardit
sisäpaikallissijat
inessiivi bardissa bardeissa
elatiivi bardista bardeista
illatiivi bardiin bardeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi bardilla bardeilla
ablatiivi bardilta bardeilta
allatiivi bardille bardeille
muut sijamuodot
essiivi bardina bardeina
translatiivi bardiksi bardeiksi
abessiivi barditta bardeitta
instruktiivi bardein
komitatiivi bardeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo bardi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • bardi Kielitoimiston sanakirjassa
  • bardi Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5