Substantiivi

muokkaa

barn (5)

  1. (ydintekniikka) vaikutusalan yksikkö, tunnus b

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi barn barnit
genetiivi barnin barnien
(barnein)
partitiivi barnia barneja
akkusatiivi barn;
barnin
barnit
sisäpaikallissijat
inessiivi barnissa barneissa
elatiivi barnista barneista
illatiivi barniin barneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi barnilla barneilla
ablatiivi barnilta barneilta
allatiivi barnille barneille
muut sijamuodot
essiivi barnina barneina
translatiivi barniksi barneiksi
abessiivi barnitta barneitta
instruktiivi barnein
komitatiivi barneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo barni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Bretoni

muokkaa

barn

  1. tuomita

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

barn (monikko barns)

  1. lato
  2. karjasuoja
  3. talorähjä
  4. (ydintekniikka) barn

Liittyvät sanat

muokkaa
Sanaliitot
muokkaa

Islanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
nominatiivi barn barnið börn börnin
akkusatiivi barn barnið börn börnin
datiivi barni barninu börnum börnunum
genetiivi barns barnsins barna barnanna

barn n.

  1. lapsi

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

barn n. (5) (yks. määr. barnet[luo], mon. epämäär. barn, mon. määr. barnen[luo])

  1. lapsi

Ääntäminen

muokkaa
  • Näin äännetään alueella: ei määritelty

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • barn Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
  • barn Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)

Tanska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

barn n. (yks. määr. barnet[luo], mon. epämäär. børn, mon. määr. børnene)

  1. lapsi