aaria
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa
aaria (12)
- (musiikki) suurimuotoiseen vokaaliteokseen, esimerkiksi oopperaan tai oratorioon kuuluva lauluosuus, jossa yhdellä laulajalla on erityisen tärkeä osa soolon esittäjänä
- Aluksi myös pienimuotoisia melodisia soitinsävellyksiä kutsuttiin aarioiksi.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑːriɑ/, [ˈɑ̝ːriɑ̝]
- tavutus: aa‧ri‧a
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aaria | aariat |
| genetiivi | aarian | aarioiden aarioitten (aariain) |
| partitiivi | aariaa | aarioita |
| akkusatiivi | aaria; aarian |
aariat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aariassa | aarioissa |
| elatiivi | aariasta | aarioista |
| illatiivi | aariaan | aarioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aarialla | aarioilla |
| ablatiivi | aarialta | aarioilta |
| allatiivi | aarialle | aarioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aariana | aarioina |
| translatiivi | aariaksi | aarioiksi |
| abessiivi | aariatta | aarioitta |
| instruktiivi | – | aarioin |
| komitatiivi | – | aarioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aaria- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaitalian aria, puhallus < kreikan aer
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakirkkoaaria, koloratuuriaaria, ooppera-aaria, sopraanoaaria, tenoriaaria
Aiheesta muualla
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaaria
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta aari
Lähteet
muokkaa- Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanalista v. 1. (taivutustyyppi = 12)