Wikipedia
Katso artikkeli Afasia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

afasia (12)

  1. (lääketiede) aivojen toimintahäiriöstä johtuva kyvyttömyys ymmärtää ja/tai tuottaa puhetta; joskus mikä tahansa aivovauriosta johtuva kielellinen häiriö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑfɑˌsiɑ/, myös /ˈɑfɑːˌsiɑ/
  • tavutus: a‧fa‧si‧a

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi afasia afasiat
genetiivi afasian afasioiden
afasioitten
(afasiain)
partitiivi afasiaa afasioita
akkusatiivi afasia;
afasian
afasiat
sisäpaikallissijat
inessiivi afasiassa afasioissa
elatiivi afasiasta afasioista
illatiivi afasiaan afasioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi afasialla afasioilla
ablatiivi afasialta afasioilta
allatiivi afasialle afasioille
muut sijamuodot
essiivi afasiana afasioina
translatiivi afasiaksi afasioiksi
abessiivi afasiatta afasioitta
instruktiivi afasioin
komitatiivi afasioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo afasia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • afasia Kielitoimiston sanakirjassa
  • afasia Tieteen termipankissa

Lähteet

muokkaa