afasia
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaafasia (12)
- (lääketiede) aivojen toimintahäiriöstä johtuva kyvyttömyys ymmärtää ja/tai tuottaa puhetta; joskus mikä tahansa aivovauriosta johtuva kielellinen häiriö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑfɑˌsiɑ/, myös /ˈɑfɑːˌsiɑ/
- tavutus: a‧fa‧si‧a
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | afasia | afasiat |
genetiivi | afasian | afasioiden afasioitten (afasiain) |
partitiivi | afasiaa | afasioita |
akkusatiivi | afasia; afasian |
afasiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | afasiassa | afasioissa |
elatiivi | afasiasta | afasioista |
illatiivi | afasiaan | afasioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | afasialla | afasioilla |
ablatiivi | afasialta | afasioilta |
allatiivi | afasialle | afasioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | afasiana | afasioina |
translatiivi | afasiaksi | afasioiksi |
abessiivi | afasiatta | afasioitta |
instruktiivi | – | afasioin |
komitatiivi | – | afasioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | afasia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaLähteet
muokkaa- Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanalista v. 1. (taivutustyyppi = 12)