akana
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑkɑnɑ/
- tavutus: a‧ka‧na
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | akana | akanat |
genetiivi | akanan | akanoiden akanoitten (akanain) |
partitiivi | akanaa | akanoita |
akkusatiivi | akana; akanan |
akanat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | akanassa | akanoissa |
elatiivi | akanasta | akanoista |
illatiivi | akanaan | akanoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | akanalla | akanoilla |
ablatiivi | akanalta | akanoilta |
allatiivi | akanalle | akanoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | akanana | akanoina |
translatiivi | akanaksi | akanoiksi |
abessiivi | akanatta | akanoitta |
instruktiivi | – | akanoin |
komitatiivi | – | akanoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | akana- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaavanha germaaninen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.