Substantiivi

muokkaa

edistys (39)

  1. ajassa tapahtuva kehitys, joka saa aikaan toivottujen seikkojen kasvun tai voimistumisen
  2. (politiikka) haluttuun tai oikeaksi tulkittuun suuntaan vievä uudistusmielisyys, progressiivisuus (useissa eri konteksteissa)
    Edistys on usein uudistusten pontimena.
    Kaikki kehitys ei ole edistystä. (Jussi Halla-aho, AlfaTV:n haastattelu)
    Neuvostoliitto pyrki omimaan yhteiskunnallisen edistyksen käsitteen propagandassaan.
    Yhdysvaltain demokraattinen puolue pyrkii edistykseen vastavoimana republikaanipuolueen konservatismille.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈedist̪ys/
  • tavutus: e‧dis‧tys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi edistys edistykset
genetiivi edistyksen edistysten
edistyksien
partitiivi edistystä edistyksiä
akkusatiivi edistys;
edistyksen
edistykset
sisäpaikallissijat
inessiivi edistyksessä edistyksissä
elatiivi edistyksestä edistyksistä
illatiivi edistykseen edistyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi edistyksellä edistyksillä
ablatiivi edistykseltä edistyksiltä
allatiivi edistykselle edistyksille
muut sijamuodot
essiivi edistyksenä edistyksinä
translatiivi edistykseksi edistyksiksi
abessiivi edistyksettä edistyksittä
instruktiivi edistyksin
komitatiivi edistyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo edistykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
edistys-

Etymologia

muokkaa

verbi edistää + johdin -ys tai verbi edistyä + johdin -s ; vuonna 1776 käyttöön otettu uudissana[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

edistysaskel

Aiheesta muualla

muokkaa
  • edistys Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 320, 330, 643 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 1, A–K, s. 74, 152, 235, 369. Päätoimittaja Erkki Itkonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992 (2. painos 2001). ISBN 951-717-692-9.