eksogamia
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
eksogamia (12)
- kulttuurinen tapa tai sääntö puolison ottamisesta soveliaasta ulkoryhmästä, esim. eri heimosta tai sosiaaliryhmästä
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eksogamia | eksogamiat |
genetiivi | eksogamian | eksogamioiden eksogamioitten (eksogamiain) |
partitiivi | eksogamiaa | eksogamioita |
akkusatiivi | eksogamia; eksogamian |
eksogamiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eksogamiassa | eksogamioissa |
elatiivi | eksogamiasta | eksogamioista |
illatiivi | eksogamiaan | eksogamioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eksogamialla | eksogamioilla |
ablatiivi | eksogamialta | eksogamioilta |
allatiivi | eksogamialle | eksogamioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eksogamiana | eksogamioina |
translatiivi | eksogamiaksi | eksogamioiksi |
abessiivi | eksogamiatta | eksogamioitta |
instruktiivi | – | eksogamioin |
komitatiivi | – | eksogamioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | eksogamia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: eksogaaminen
Vastakohdat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- eksogamia Kielitoimiston sanakirjassa