Katso myös: Eksymä

Substantiivi

muokkaa

eksymä (10)[1]

  1. (merenkulku) aluksen rungon magneettikentän ja muiden ympärillä olevien magneettikenttien vaikutuksesta kompassin näyttämään aiheutuva virhe eli osoittimen poikkeama todellisesta maan magneettisesta pohjoissuunnasta

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈeksymæ/
  • tavutus: ek‧sy‧mä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eksymä eksymät
genetiivi eksymän eksymien
(eksymäin)
partitiivi eksymää eksymiä
akkusatiivi eksymä;
eksymän
eksymät
sisäpaikallissijat
inessiivi eksymässä eksymissä
elatiivi eksymästä eksymistä
illatiivi eksymään eksymiin
ulkopaikallissijat
adessiivi eksymällä eksymillä
ablatiivi eksymältä eksymiltä
allatiivi eksymälle eksymille
muut sijamuodot
essiivi eksymänä eksyminä
translatiivi eksymäksi eksymiksi
abessiivi eksymättä eksymittä
instruktiivi eksymin
komitatiivi eksymine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo eksymä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

eksymäkäyrä, eksymätaulukko

Aiheesta muualla

muokkaa
  • eksymä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10