entinen
SuomiMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
entinen (38)
- sellainen, joka on ollut tai toiminut aikaisemmin; aikaisempi, aiempi
- Entinen levysoitin oli parempi kuin nämä uudet kotkotukset.
- Sanoi se entinenkin äijä, että vielä koville ottaa, mutta maailma vain jatkaa entistä menoaan.
- Ovimies on entinen painija.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈent̪inen/
- tavutus: en‧ti‧nen
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | entinen | entiset |
genetiivi | entisen | entisten entisien |
partitiivi | entistä | entisiä |
akkusatiivi | entinen; entisen |
entiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | entisessä | entisissä |
elatiivi | entisestä | entisistä |
illatiivi | entiseen | entisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | entisellä | entisillä |
ablatiivi | entiseltä | entisiltä |
allatiivi | entiselle | entisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | entisenä (entisnä) |
entisinä |
translatiivi | entiseksi | entisiksi |
abessiivi | entisettä | entisittä |
instruktiivi | – | entisin |
komitatiivi | – | entisine- + omistusliite |
EtymologiaMuokkaa
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
VastakohdatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- entiselleen, entisellään, entiseltään, entisestään
- adjektiivit: entisenlainen, entisensä
- substantiivit: entisyys
- verbit: entistää, entisöidä
YhdyssanatMuokkaa
IdiomitMuokkaa
- olla entisensä
Aiheesta muuallaMuokkaa
- entinen Kielitoimiston sanakirjassa
SubstantiiviMuokkaa
entinen (38)
- (kiertoilmaus) kuollut
- kävi kuin entiselle
Liittyvät sanatMuokkaa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. s. 322. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.