epiteeli
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaepiteeli (5)
- (anatomia) ruumiin sisäpintoja ja elimiä peittävä kudos
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈepiˌt̪eːli/
- tavutus: e‧pi‧tee‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | epiteeli | epiteelit |
genetiivi | epiteelin | epiteelien (epiteelein) |
partitiivi | epiteeliä | epiteelejä |
akkusatiivi | epiteeli; epiteelin |
epiteelit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | epiteelissä | epiteeleissä |
elatiivi | epiteelistä | epiteeleistä |
illatiivi | epiteeliin | epiteeleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | epiteelillä | epiteeleillä |
ablatiivi | epiteeliltä | epiteeleiltä |
allatiivi | epiteelille | epiteeleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | epiteelinä | epiteeleinä |
translatiivi | epiteeliksi | epiteeleiksi |
abessiivi | epiteelittä | epiteeleittä |
instruktiivi | – | epiteelein |
komitatiivi | – | epiteeleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | epiteeli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. ruumiin sisäpintoja ja elimiä peittävä kudos
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaepiteelikudos, epiteelivaurio, pintaepiteeli
Aiheesta muualla
muokkaa- epiteeli Kielitoimiston sanakirjassa