höperyys

Suomi

Substantiivi

höperyys (40)

se, että ymmärryksessä, muistissa tai itseluottamuksessa on heikkoutta, mutta ei niin paljon, että kyseessä olisi typeryys tai hölmöys

Ääntäminen

IPA: /ˈhøperyːs/
tavutus: hö‧pe‧ryys

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	höperyys	höperyydet
genetiivi	höperyyden	höperyyksien
partitiivi	höperyyttä	höperyyksiä
akkusatiivi	höperyys; höperyyden	höperyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi	höperyydessä	höperyyksissä
elatiivi	höperyydestä	höperyyksistä
illatiivi	höperyyteen	höperyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	höperyydellä	höperyyksillä
ablatiivi	höperyydeltä	höperyyksiltä
allatiivi	höperyydelle	höperyyksille
muut sijamuodot
essiivi	höperyytenä	höperyyksinä
translatiivi	höperyydeksi	höperyyksiksi
abessiivi	höperyydettä	höperyyksittä
instruktiivi	–	höperyyksin
komitatiivi	–	höperyyksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	höperyyde-
vahva vartalo	höperyyte-
konsonantti- vartalo	höperyyt-

Etymologia

johdos höperö + -yys

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

vanhuudenhöperyys

Aiheesta muualla

höperyys Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=höperyys&oldid=4386812”