hauva
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhɑu̯ʋɑ/
- tavutus: hau‧va
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hauva | hauvat |
| genetiivi | hauvan | hauvojen (hauvain) |
| partitiivi | hauvaa | hauvoja |
| akkusatiivi | hauva; hauvan |
hauvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hauvassa | hauvoissa |
| elatiivi | hauvasta | hauvoista |
| illatiivi | hauvaan | hauvoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hauvalla | hauvoilla |
| ablatiivi | hauvalta | hauvoilta |
| allatiivi | hauvalle | hauvoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hauvana | hauvoina |
| translatiivi | hauvaksi | hauvoiksi |
| abessiivi | hauvatta | hauvoitta |
| instruktiivi | – | hauvoin |
| komitatiivi | – | hauvoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hauva- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- hauva Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9