hihansuu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
hihansuu (18)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhihɑnˌsuː/
- tavutus: hi‧han‧suu
Etymologia muokkaa
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hihansuu | hihansuut |
| genetiivi | hihansuun | hihansuiden hihansuitten |
| partitiivi | hihansuuta | hihansuita |
| akkusatiivi | hihansuu; hihansuun |
hihansuut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hihansuussa | hihansuissa |
| elatiivi | hihansuusta | hihansuista |
| illatiivi | hihansuuhun | hihansuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hihansuulla | hihansuilla |
| ablatiivi | hihansuulta | hihansuilta |
| allatiivi | hihansuulle | hihansuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hihansuuna | hihansuina |
| translatiivi | hihansuuksi | hihansuiksi |
| abessiivi | hihansuutta | hihansuitta |
| instruktiivi | – | hihansuin |
| komitatiivi | – | hihansuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hihansuu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- hihansuu Kielitoimiston sanakirjassa