hihansuu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahihansuu (18)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhihɑnˌsuː/
- tavutus: hi‧han‧suu
Etymologia
muokkaaTaivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hihansuu | hihansuut |
genetiivi | hihansuun | hihansuiden hihansuitten |
partitiivi | hihansuuta | hihansuita |
akkusatiivi | hihansuu; hihansuun |
hihansuut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hihansuussa | hihansuissa |
elatiivi | hihansuusta | hihansuista |
illatiivi | hihansuuhun | hihansuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hihansuulla | hihansuilla |
ablatiivi | hihansuulta | hihansuilta |
allatiivi | hihansuulle | hihansuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hihansuuna | hihansuina |
translatiivi | hihansuuksi | hihansuiksi |
abessiivi | hihansuutta | hihansuitta |
instruktiivi | – | hihansuin |
komitatiivi | – | hihansuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hihansuu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- hihansuu Kielitoimiston sanakirjassa