huara

Suomi

Substantiivi

huara (9)

(murteellinen, itämurretta) haara

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	huara	huarat
genetiivi	huaran	huarojen (huarain)
partitiivi	huaraa	huaroja
akkusatiivi	huara; huaran	huarat
sisäpaikallissijat
inessiivi	huarassa	huaroissa
elatiivi	huarasta	huaroista
illatiivi	huaraan	huaroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	huaralla	huaroilla
ablatiivi	huaralta	huaroilta
allatiivi	huaralle	huaroille
muut sijamuodot
essiivi	huarana	huaroina
translatiivi	huaraksi	huaroiksi
abessiivi	huaratta	huaroitta
instruktiivi	–	huaroin
komitatiivi	–	huaroine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	huara-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Substantiivi

huara (10)

(murteellinen, länsimurretta, halventava) huora

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	huara	huarat
genetiivi	huaran	huarien (huarain)
partitiivi	huaraa	huaria
akkusatiivi	huara; huaran	huarat
sisäpaikallissijat
inessiivi	huarassa	huarissa
elatiivi	huarasta	huarista
illatiivi	huaraan	huariin
ulkopaikallissijat
adessiivi	huaralla	huarilla
ablatiivi	huaralta	huarilta
allatiivi	huaralle	huarille
muut sijamuodot
essiivi	huarana	huarina
translatiivi	huaraksi	huariksi
abessiivi	huaratta	huaritta
instruktiivi	–	huarin
komitatiivi	–	huarine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	huara-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Espanja

Substantiivi

huara f. (monikko huaras)

(Chile) sulous liikkeessä, sanoissa, tanssissa; cuecaa tanssittaessa huivilla tehtävä ele

Lähteet

Diccionario etimolójico de las voces chilenas derivadas de lenguas indigenas americanas, 1904, s. 377[1]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=huara&oldid=4662916”