iiris
 |
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- silmässä värillisenä, yleensä sinisenä, ruskeana tai harmaana, näkyvä rengas mustuaisen ympärillä
- optinen laite, joka rajoittaa sisään tulevan valon määrää, himmennin
- keltakurjenmiekka tai joku muu Iris-sukuun kuuluva kukkiva kasvi
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈiːris/
- tavutus: ii‧ris
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | iiris | iirikset |
| genetiivi | iiriksen | iiristen iiriksien |
| partitiivi | iiristä | iiriksiä |
| akkusatiivi | iiris; iiriksen |
iirikset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | iiriksessä | iiriksissä |
| elatiivi | iiriksestä | iiriksistä |
| illatiivi | iirikseen | iiriksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | iiriksellä | iiriksillä |
| ablatiivi | iirikseltä | iiriksiltä |
| allatiivi | iirikselle | iiriksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | iiriksenä | iiriksinä |
| translatiivi | iirikseksi | iiriksiksi |
| abessiivi | iiriksettä | iiriksittä |
| instruktiivi | – | iiriksin |
| komitatiivi | – | iiriksine- + omistusliite |
EtymologiaMuokkaa
- latinan sanasta iris ’silmän iiris, sateenkaari’, → muinaiskreikan sanasta ίρις (íris) ’lilja, silmän iiris’, alkujaan jumalten lähetti sateenkaaren hahmossa. (OED)
- suomenkielisissä teksteissä sana esiintyy 1800-luvulla vain jumalattaren erisnimenä ja silmän värikalvosta käytettiin nimitystä sateenkaarikalvo. Suomalaistettu iiris tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja silloinkin ensin lyhytvokaalisessa asussa iris. Kasvisuvun nimen Iris otti käyttöön Carl von Linné (1707–1778), koska kasvit kukkivat sateenkaaren väreissä.(Häkkinen 2004)
KäännöksetMuokkaa
1. silmän osa
|
Ks. värikalvo |
Liittyvät sanatMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- iiris Kielitoimiston sanakirjassa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39