Katso artikkeli Induktanssi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Induktanssia esiintyy käämeissä

Substantiivi

muokkaa

induktanssi (5)

  1. (sähkötekniikka) johtimen kyky vastustaa virran muutosta (tunnus L). SI-järjestelmän mukainen yksikkö on henry (tunnus H).

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈindukˌt̪ɑnsːi/
  • tavutus: in‧duk‧tans‧si

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi induktanssi
genetiivi induktanssin
partitiivi induktanssia
akkusatiivi induktanssi;
induktanssin
sisäpaikallissijat
inessiivi induktanssissa
elatiivi induktanssista
illatiivi induktanssiin
ulkopaikallissijat
adessiivi induktanssilla
ablatiivi induktanssilta
allatiivi induktanssille
muut sijamuodot
essiivi induktanssina
translatiivi induktanssiksi
abessiivi induktanssitta
instruktiivi
komitatiivi induktansseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo induktanssi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa