istuttaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaistuttaja (10)
- ihminen, joka istuttaa tai on istuttanut jotakin
- (kuvaannollisesti) jonkin ajatuksen, aatteen, tavan tai uutuuden alullepanija tai juurruttaja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | istuttaja | istuttajat |
genetiivi | istuttajan | istuttajien (istuttajain) |
partitiivi | istuttajaa | istuttajia |
akkusatiivi | istuttaja; istuttajan |
istuttajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | istuttajassa | istuttajissa |
elatiivi | istuttajasta | istuttajista |
illatiivi | istuttajaan | istuttajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | istuttajalla | istuttajilla |
ablatiivi | istuttajalta | istuttajilta |
allatiivi | istuttajalle | istuttajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | istuttajana | istuttajina |
translatiivi | istuttajaksi | istuttajiksi |
abessiivi | istuttajatta | istuttajitta |
instruktiivi | – | istuttajin |
komitatiivi | – | istuttajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | istuttaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |