Suomi muokkaa

Pronomini muokkaa

itsenne (itse- (8) + -nne)

  1. (refleksiivinen) sana, jota puhuja tai kirjoittaja käyttää lauseen määreen tilalla, kun puhujan puhuttelemat henkilöt ovat lauseen subjekti ja puhuteltavat ovat predikaatin määre
    Esim. jos X sanoo Y:lle Olette tehneet ruokaa itsellenne., tarkoittaa lause, että Y on tehnyt ruokaa Y:lle.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi (te ...) itse
genetiivi itsenne
partitiivi itseänne
akkusatiivi itsenne
sisäpaikallissijat
inessiivi itsessänne
elatiivi itsestänne
illatiivi itseenne
ulkopaikallissijat
adessiivi itsellänne
ablatiivi itseltänne
allatiivi itsellenne
muut sijamuodot
essiivi itsenänne
translatiivi itseksenne
abessiivi (itsettänne)
instruktiivi
komitatiivi

Käännökset muokkaa