Katso myös: Kale, kalë
Wikipedia
Katso artikkeli Kale Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kale

Substantiivi

muokkaa

kale (48)[1]

  1. (kasvitiede) heinäkasvin tähkän tähkylöiden suojuslehti

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑleˣ/
  • tavutus: ka‧le

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kale kaleet
genetiivi kaleen kaleiden
kaleitten
partitiivi kaletta kaleita
akkusatiivi kale;
kaleen
kaleet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaleessa kaleissa
elatiivi kaleesta kaleista
illatiivi kaleeseen kaleisiin
kaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaleella kaleilla
ablatiivi kaleelta kaleilta
allatiivi kaleelle kaleille
muut sijamuodot
essiivi kaleena kaleina
translatiivi kaleeksi kaleiksi
abessiivi kaleetta kaleitta
instruktiivi kalein
komitatiivi kaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kalee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kalet-

Etymologia

muokkaa

germaaninen laina[2], vrt. mm. saksan Schale

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kale Kielitoimiston sanakirjassa
  • kale Tieteen termipankissa

Substantiivi

muokkaa

kale

  1. katu
    Zein kaletan bizi zara? - Millä kadulla sinä asut?

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kale (monikko kales)

  1. lehtikaali

Liittyvät sanat

muokkaa

Ruotsi

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

kale

  1. (taivutusmuoto) sanasta kal

Turkki

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kale

  1. linna, linnoitus
  2. (shakki) torni

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. kale.