kallistama

Suomi

Verbi

kallistama

1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä kallistaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kallistama	kallistamat
genetiivi	kallistaman	kallistamien (kallistamain)
partitiivi	kallistamaa	kallistamia
akkusatiivi	kallistama; kallistaman	kallistamat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kallistamassa	kallistamissa
elatiivi	kallistamasta	kallistamista
illatiivi	kallistamaan	kallistamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kallistamalla	kallistamilla
ablatiivi	kallistamalta	kallistamilta
allatiivi	kallistamalle	kallistamille
muut sijamuodot
essiivi	kallistamana	kallistamina
translatiivi	kallistamaksi	kallistamiksi
abessiivi	kallistamatta	kallistamitta
instruktiivi	–	kallistamin
komitatiivi	–	kallistamine

Viro

Verbi

kallistama (inf kallistada, yks 3 kallistab)

1. syleillä

   Ema kallistab lapsi. – Äiti syleilee lapsia.

2. halata

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 27 (elama) elama

Liittyvät sanat

• kallis

Johdokset

• substantiivit: kallistus

Aiheesta muualla

• kallistama Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• kallistama sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)