Redirect arrow without text.svg
Katso myös: kämpa


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kampa (9-H) (monikko kammat)

  1. yleensä muovista valmistettu esine, jossa on tylppiä piikkejä rivissä tiheästi, käytetään hiusten selvittämiseen takuista

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kampa kammat
genetiivi kamman kampojen
(kampain)
partitiivi kampaa kampoja
akkusatiivi kampa;
kamman
kammat
sisäpaikallissijat
inessiivi kammassa kammoissa
elatiivi kammasta kammoista
illatiivi kampaan kampoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kammalla kammoilla
ablatiivi kammalta kammoilta
allatiivi kammalle kammoille
muut sijamuodot
essiivi kampana kampoina
translatiivi kammaksi kammoiksi
abessiivi kammatta kammoitta
instruktiivi kammoin
komitatiivi kampoine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

vanha germaaninen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

aamukampa, kampakeramiikka, kampalanka, kampamaneetti, kampasimpukka, kampaviineri, kampavilla, koristekampa, luukampa, pääkampa, taskukampa, täikampa

IdiomitMuokkaa

  • pistää kampoihin = taistella, pärjätä jotakin kovaksi koettua haastetta tai vihollista vastaan.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kampa Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.