Wikipedia
Katso artikkeli Karsastus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Karsastus

Substantiivi

muokkaa

karsastus (39)

  1. karsastaminen
  2. (lääketiede) silmän asento, jossa silmät eivät kykene tarkentumaan samaan kohteeseen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑrsɑst̪us/
  • tavutus: kar‧sas‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karsastus karsastukset
genetiivi karsastuksen karsastusten
karsastuksien
partitiivi karsastusta karsastuksia
akkusatiivi karsastus;
karsastuksen
karsastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi karsastuksessa karsastuksissa
elatiivi karsastuksesta karsastuksista
illatiivi karsastukseen karsastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi karsastuksella karsastuksilla
ablatiivi karsastukselta karsastuksilta
allatiivi karsastukselle karsastuksille
muut sijamuodot
essiivi karsastuksena karsastuksina
translatiivi karsastukseksi karsastuksiksi
abessiivi karsastuksetta karsastuksitta
instruktiivi karsastuksin
komitatiivi karsastuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karsastukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
karsastus-

Etymologia

muokkaa

verbi karsastaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

piilokarsastus

Aiheesta muualla

muokkaa