Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kerroin (33-K)

  1. (matematiikka) vakio, jolla matemaattisessa lausekkeessa tai yhtälössä esiintyvä keskeinen suure tai muuttuja on kerrottuna
    Termin 5x² kerroin on 5.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkerːoi̯n/
  • tavutus: ker‧roin

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kerroin kertoimet
genetiivi kertoimen kertoimien
kerrointen
partitiivi kerrointa kertoimia
akkusatiivi kerroin;
kertoimen
kertoimet
sisäpaikallissijat
inessiivi kertoimessa kertoimissa
elatiivi kertoimesta kertoimista
illatiivi kertoimeen kertoimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kertoimella kertoimilla
ablatiivi kertoimelta kertoimilta
allatiivi kertoimelle kertoimille
muut sijamuodot
essiivi kertoimena
(kerroinna)
kertoimina
translatiivi kertoimeksi kertoimiksi
abessiivi kertoimetta kertoimitta
instruktiivi kertoimin
komitatiivi kertoimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kertoime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kerroin-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Verbi muokkaa

kerroin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kertoa